Muistoja Pestistä

Varsinaisesta vaihtoreissusta aikaa on jo muutaman kuukauden verran, mutta verestely ja tuttujen asioiden äärelle pääsy on jälleen todellista toukokuun lopulla kun iloinen reunion on koittava. Kyseisen reissun tapahtumia käydään läpi seuraavassa blogissani, joka löytyvi täältä. Alla vielä tunnelmia viime syksyltä ja jokaisen kotinautiskelijan peruspalettiin kuuluvia taitoja.

Lopunajan hajut&guide to drink in Bp 24/7

Mitä tapahtui viimeisen kolmen kuukauden aikana Budapestissä? Ulkomaanreissuja, lukematon määrä iltoja pubeissa ja kaverillista tunnelmaa.Tässä viimeisessä massiivisessa päivityksessä käyn läpi mielenkiintoisimmat tapahtumat, annan vinkit matkaajalle ja kokoan yhteen kaiken sen mahtavan menon mitä viimeinen viisi kuukautta tarjosi. Tarinan lopussa vielä kartta mihin merkattu esittelemäni paikat.

Pikku tsembalot meikäläisen kopilla

Pureskellaan nyt alkuun vähän mitä tapahtui Budapestissä viime aikoina. Periaatteessa toiminta säilyi samantyyppisenä läpi koko viiden kuukauden ajanjakson eli illat vahvasti pubeissa ja minimaalinen määrä päivänvaloa. Näin juuri Suomeen palanneena voinkin todeta, että aika oli mitä mahtavinta, mutta mukava on tulla himaankin välillä lepuuttamaan maksaa ja keuhkoja. Laskeskelimme poikien kanssa nimittäin tuossa taannoin, että olutta tuli imuroitua koko aikana vajaa puoli tonnia per lärvi ja mirhamiakin meni ympyröillään 15 kartonkia. Niin ja tulihan siellä yliopistollakin jokunen kerta pyörähdettyä ja arvosanatkin jopa miellyttivät suuresti. Praha oli mukava mesta, Wiinin jätin välistä, koska muutaman kaupungin Budapestin lähettyvillä nähneenä, eivät erot enää niin suuria olleet. Rupesi menemään karvan verran tylsäksi siis ja haetaan kiinnostusta joskus myöhemmin. Käydään hommat läpi kuvien säestyksellä.

Rammstein@Sport Arena

Keikat
Budapestin musiikkitarjonta on hyvin monipuolinen. Rokin ja metallimusan ystäville vaihtoehtoja on valitettavasti hyvin vähän, mutta muutama oikein mukava paikka löytyy tältäkin akselistolta. Kansainvälisesti isompia nimiäkin löytyy silloin tällöin ja itse tuli tsekattua mm. In Flames, Rammstein & Pain of Salvation. Näiden isompien keikkojen lippuhinnat pyörivät aika pitkälti samoissa mitä Suomessakin(esim. Rammstein 50-80e). Hyvä guide kaupungin keikkatoimintaan on kuukausittain ilmestyvä time out magazine, mitä löytää erinäisistä kuppiloista. Myös saitti Le Cool Budapest kannattaa tsekata.

Koska en ikinä ole ollut niin electro/dj ym. musan ystävä niin tästä sektorista olen pirun huono sanomaan mitään. Jazz/funk ym. puoli kuitenkin kiinnostaa ja paikallisista artisteista suosittelenkin orkesteria nimeltä Random Trip. Kyseessä on muutaman äijän ydinporukka, joka vetää lähes viikkottain jossain päin Budapestiä(tänä talvena joka tiistai Instantissa ja muutaman kerran A38:lla) jazzia/soulia/funkia/rokkia/mitä sattuu pitkälti improvisaatio pohjalta.


Alla muutama keikkamesta, joiden sivustoja kannattaa väijyä hyvien keikkojen toivossa.

Club 202

Club 202

Vähän kauempana kuumimmasta ytimestä, mutta perille pääsee yhdellä ratikalla. Iso clubi, joka on periaatteessa vain yksi sali. Erittäin mukava ja kookas miljöö keikoille.


Rocktogon
Pestin puolella kuumimmassa ytimessä. Rockia ja metallia, mutta jos ilta ei sisällä keikkaa, on mesta aikalailla tyhjillään.

A38
Lonely Planetin baarivertailussa paalupaikalle kiilannut vanha ukrainalainen kivirahti alus. Laadukkaita keikkoja erittäin laadukkaalla äänentoistolla varustettuna.

A38

Budapest Sport Arena
Budapest Sportarena, mistä löytää isommat kylille eksyvät bändit.

Dürerkert
Tavaraa laidasta laitaan. Vähän sivussa keskustasta, mutta miellyttävä paikka niin kesäisin kuin talvisinkin. Kokoluokaltaan iso.

Akvarium(Gödör)

Akvarium(entinen Gödör)
Monipuolisesti keikkoja laidasta laitaa lähes joka päivä. Sijainniltaan erittäin ihanteellinen. Ei mikään paras tukanheilutus/bailupaikka ja porukka monesti vain seurailee bändejä rauhallisesti.

Baarit/kuppilat/yökerhot

Kaikkein kiinnostavin toiminta Budapestissä liittyy kinkereihin ja kuppiloihin. Joka päivä löytyy bileet jostain, poikkeuksena tosin sunnuntait, jolloin on monesti hyvin kuollutta. Juopottelukauden voi jakaa kesä- ja talvikategorioihin. Kesäisin baarit siirtyvät enemmän ulos ns. puutatarha-/ruin-baareihin kun taas talvella toiminta keskittyy enemmän sisätiloihin. On siis tiettyjä paikkoja, jotka ovat vain auki kesäisin ja tiettyjä, jotka vain talvisin. Alla siis listaa paikoista, joissa itse tuli vierailtua kerta jos toinenkin. Tykkejä paikkoja löytyy varmasti enemmänkin, sillä tarjontaa riittää. Jotta tulkkaaminen olisi helpompaa, jaan juottolat muutaman kategorian alle.


Pintaliitoa, danssausta & clubeja
Itsehän en tämäntyyppisistä paikoista juuri ikinä olen perustanut, mutta pakon edessä olen joutunut muutaman tsekkaamaan. Paikkoja, joissa parkettia höylätään.


Ötkert
Haluat näyttää uuden Guccin laukkusi tai vilauttaa Pradan boksereitasi kuunnellen Rihannaa/Pitbullia ym. listascheissea? Siinä tapauksessa nokka kohti tätä mestaa. Viikonloppuisin lähes poikkeuksetta jonot. Niinkuin monessa muussakin baarissa, on katto kesäisin auki ja tähtitaivaan nauttiminen humpan säestyksellä on mahdollista.

Studio

Studio
16 tanssityttöä takaseinällä, muutama äijä nahkatangoissa hieromassa muniaan vasten rautaputkea ja konttavia vähäpukeisia mimmejä baaritiskin tuntumassa. Kyseessä Budapestin isoin clubi ja meininki sen mukaista. Pirun kallista bisseä ja korvat soivat tilliä vielä seuraavanakin päivänä. Huomattavasti vielä Ötkertiä rivompi paikka. Ei keskustelulle, kyllä perseen pyöritykselle. Välittömässä läheisyydessä myös muita clubeja kuten Pink & Dokk.

Pysy kaukana

B seven
Yök, elkää ikinä menkö. Kaikista paikoista ehkä allöttävin. Kolmet opiskelijabileet nähneenä voisin antaa Budapestin kusisin tanssiclubi-meriitin. Vittumaista portsaritoimintaa, kaikki tuhnuimmat listahitit repeatillä, kohtuu kallis juomapolitiikka ja interiööriltään mitään sanomaton. Phyh!









Doboz



Doboz

Jostain syystä parhaat illat näistä clubimestoista olen viettäny täällä. Uusi tuttavuus, joka avattiin syksyllä 2011. Pari tanssisalia, molemmissa hieman erilaista discojytää. Monesti musa ollut jopa siedettävää ja meikäläisenkin kalossi on lyönyt vasten parkettia hien virratessa kaljulta.

Morrison's

Liha-alttareita nimen Morrison's alla löytyy Budapestistä kolme kipaletta. Kaksi tsekattu muutamaan kertaan ja mieltymyksen määrä on ollut minimaalinen. Mestat ovat kohtuu isoja(ainaki #2), tanssilattioita löytyy moneen eri lähtöön, mutta jälleen, taas jälleen korvakäytävät täyttyvät järkyttävästä ripulikura musiikista. Paljon opiskelijoita ja kivan näköisiä mimmejä.

Corvintetö

Corvintetö

Tavaratalon ylimmästä kerroksesta löytyvä ns. "underground above the city" mesta. Kesäisin katolla auki terassi, josta kelpaa katsella auringon nousua viimeisten huurteisten valuessa kurkusta alas. Talvisin auki vain clubipuoli, jossa soitellaan niin erilaista teknojytää kuin rokimpaakin matskua. Yleensä tarjolla vaihtoehtoisempaa musaa eikä listakamaa juuri kuule.

24/7 mestat

Vaikka baarit noin yleisesti  ottaen ovatkin auki pitkään(04-05) voi silti vielä aamutuimaankin jano päästä yllättämään. Ratkaisu on kuitenkin keksitty. Aamen.


Chrome
Täällä on tullut vietettyä monet kosteat aamut. On päiviä, jolloin ainut päivänvalo on nautittu Chromesta poistuessa. Ravintolaurani aikana ollut kerran kiinni.

B.City Pub

Centrum Sörözö
Niin ammattilaismesta, ettei edes nettisivuja löydy. Aina ja ikuisesti auki.

B. city Pub
Halpa ja porukkaa aina vähintään kohtuullisesti. Seinät täynnä näyttelijöiden lärvejä ja penkit täynnä opiskelijaperseitä.

Pubeja, kuppiloita & istuskelua
Nyt puhutaan paikoista, joissa pääasiassa on oluen nauttiminen kohtuu rauhallisessa tunnelmassa, tanssin ollessa mahdollista, mutta ei pakollista. Myös keikkoja k.o. paikoista löytyy.

Filter

Filter
Voinko hehkuttaa tätä paikkaa tarpeeksi? Meikäläisen favourit räkälä koko kaupungissa. Pääasiassa rokkimeininkiä mukavalla sohvakalustolla ryyditettynä. Lukemattomat ovat ne kerrat kun tässä anniskeluravintolassa on olutta maisteltu. Joka ikinen perjantai Depeche Mode bailut. Keikkojakin tarjolla kohtuu paljon, mutta ovat pirulaiset aina liian aikaiseen eikä laatu päätä ole huimannut mitä nyt pari keikkaa tuli tsekattua.






Vittula

Vittula

Paikka, jossa on mahdollista napata keuhkosyöpä vaikkei itse polttaisikaan. Ympäristönä rappion ja rupisuuden täyttämä, mutta kuitenkin ah niin ihana. Savu on kuitenkin häviävä vuoden 2012 aikana kun kessun vedon on määrä loppua ravintoloiden sisätiloissa täysin. Asiakkaat nojallaan taiteen/ajattelun maailmaan.

Lókal
Kaksiosainen ravintelli, jossa alakerrassa pienempi pubin puoli ja yläosastolla isompi ruinbar tyyppisempi ratkaisu. Rentoa oleskelua ja hyvät puitteet oluen imuroinnille sekä miestenlehden lukemiselle.

Ellátó Kert
Ruinbar, joka nyt ei talviaikaan taida ollenkaan olla selällään. Kesällä kuitenkin erittäin toimiva kokonaisuus.

Ellátó Kert

Art Bar
Jälleen yksi hieno mukavalla interiöörillä ja musalla varustettu mesta. Sori mut näitä hyviä mestoja samoilla ominaisuuksilla nyt on vaan niin pirusti!

Amigo
Elvistä ja pelkkää rokettirollia. Liimatukkien ykkösmesta.

Instant

Instant
Yksi parhaista isomman kokoluokan kuppiloista, josta löytyy niin tanssisalia kuin istuskelevampaakin tunnelmaa. Yönälkään tarjolla maittavia purilaisia.

Cökxpôn
Tuli tsekattua vain pari kertaa, mutta rento ilmapiiri ja isot tyynyt lattiolla tekivät vaikutuksen.

Andersen
Tanskalaista pubitunnelmaa sopivan räkäisessä miljöössä. Armoton savustamo kun mirhamin veto vielä oli mahdollista.

Andersen ja metri kaljaa 1000huf

Szimpla Kert
Turistien ylikansoittama iso ruinbar. Vaikka paikallista väriä hyvin vähän ravintellissa näkyykin on paikka silti yksi meikäläisenkin eniten vierailemista. Jotain mitä ei ikinä voisi kuvitella näkevänsä kotoisessa Suomessa ja erityisesti paikan sisustus on huomionarvoinen. Safkat paikan päältä kuten myös käteinen sisällä sijaitsevasta pankkiautomaatista.

Szimpla Kert

Kuplung

Champs
Äärettömän kova futismatsi mikä on tsekattava tai jotain muuta sporttia? Siinä tapauksessa tämä on se mesta. Juomapuoli on aika kallista, mutta screenejä, telkkuja ja urheilua löytyy kiitettävä määrä seurattavaksi.

Kuplung
Talviaikaan ei niinkään timakka paikka, koska toiminta siirtyy sisälle, mutta kesällä paikassa mukava piha, missä nauttia viilentäviä.

Sufni Gartn

Sufni Gartn
Löysin paikan vasta aivan loppumetreillä ja tykästyin. Samoilla linjoilla muiden ruin baarien kanssa. Avattu vuoden 2011 lopulla.

Fogasház
Ja vielä viimoisena yksi ruinbaari lisää listaan. Aivan Sufnin vieressä.

Nähtävyydet/käymisen arvoiset paikat

Ihan suoraansanottuna mitäänsanomattomat museot, kirkot ja muut haist' paskan nähtävyydet eivät niin hirveästi kiinnosta. Turistibrosyyreissä kyllä hehkutetaan jos ja vaikka mitä, mutta jääkö noista paikoista niin hirveästi käteen ja ovatko ne oikeasti mielenkiintoisia? Epäilen ja vahvistan epäilykseni - ei. Kävely ja kaupungin kokonaisvaltainen silmäily aina välillä ravintolassa piipahtaen on ainakin meikäläisen mieleen eniten. Reitin varrelle kannattaa lisätä iso kauppahalli, Gellertin mäki, linna, sankarten aukio, parlamentti, marget saari, joen varsi ja museoista Terrori museo. Kylpylöistä esim. Szechenyi on hyvä valinta(kokonsa puolesta isoin) ja korkeammasta kulttuurista nauttivat voivat nauttia operasta naurettavaan muutaman euron hintaan.

Ravintolat/Ruoka

Vaikka syöminen suhteessa Suomeen onkin halpaa, ei opiskelijalla silti ole vara juosta päiviä Michelinejä vertailemassa ja päälle iltaa kuppiloissa. Jostain on karsittava ja monesti safkaaminen on saanut jäädä häviäjän osaan. Muutamaa ruokapaikkaa voin kuitenkin varauksetta suositella.


200 huf pitsamesta
Kämppäni välittömässä läheisyydessa sijaitseva naurettavan halpa ja suosittu pitsalafka. 200 forinttia slice eli palttiarallaa 70 senttiä laaki.

Paras gyrosmesta
Jokainen vähänkään matkannut tietää, että paikat joissa on lähes poikkeuksetta jono ovat hyviä. Niin myös tämän kohdalla. Ammattitaidolla ja tunteella valmistetut kebabit reippaalla parilla eurolla. Nimi ei nyt millään muistu mielellään mut tsekatkaa kartasta(joku islam kebab tai vastaava).

Trófea Grill
Seisovien pöytien ystäville ja himomässääjille. Viikolla hinta reippaat kolme donaa(10-12e) ja viikonloppuna tuplat siitä. Pöydät notkuvat mitä ihanimpia herkkuja ja kokki paistelee valitsemasi lihat tilauksesta. Bisseä, viiniä ja safkaa kolmen tunnin ajan niin paljon kuin napa vetää.

Marxim

Marxim
Neuvostomenoa, hyvää ja halpaa safkaa mutta hitaanlainen palvelu.

Ruben
Lähinnä paikallista väriä asiakaskunnassa, safka halpaa ja hyvää. Eikait siitä muuta tarttee sanoo?

Matkailu

@U Fleku

Praha

Ympäryskunnissa matkailun kannalta Budapest on ihanainen paikka. Serbia, Itävalta, Romania, Tsekki, Slovakia ym. kaikki aivan käden ulottuvilla. Kulkuvälinettä on paha suositella, mutta junien ja bussien lisäksi kannattaa väijyä myös halpalentoja esim. Wizzairilta. Okei, et nää paikkoja niin hyvin eikä se ole kokemusten kannalta paras tapa matkustaa, mutta junat tuppaavat olemaan äärettömän hitaita monesti ja hinta saattaa olla jopa halvempi mitä junalla. Esim. Romaniassa junien perässä pystyy kävelemään. Jos tarkoituksena on liikkua paljon, on auton vuokraaminen vaihtoehdoista ylitse muiden.

Käytännön asiat

Liikkuminen on kohtuullisen vaivatonta ihan ilman julkisiakin, mutta jos nyt on turistikierroksella mestoilla vaan pari päivää, voi olla hyvä idea pumpata ees taas metrolla&ratikalla&dösillä. Pummilla voi kulkea kohtuu huolettomasti käyttäen ratikkaa ja bussia, mutta metroissa kyttääminen on tarkempaa.

Asumista ja yöpaikkoja mietittäessä kiilaavat hostellit piikkipaikalle syystä, että ovat halpoja ja tunnelma on sosiaalisempi mitä hotelleissa. Halpoja(10e:n tienoilla) ja porukkaan tutustuu vaivattomasti. Ikioman vuokratun lemmenkolon vuokrauskin on vaivatonta. Kävelet sisälle vuokrafirmaan, tsekkaat kämpät ja valitset parhaan.Byrokratian määrä asioita hoidettaessa on huomattavasti kotiSuomea suurempi joten aikaa kannattaa varata.

Hyödylliset linkit

Netpincer
Jääkaapissa pelkkä valo, sielu huutaa pitsaa&gyrosta? Olette tulleet oikeaan osoitteeseen. Kaikki Budapestin kotiintoimittavat ravintolat parin klikkauksen päässä. Lukemattomat testiajot takana ja aina toimii.

LeCool Budapest
Tipsejä kulttuuritoimintaan ja bileisiin.

Muuta
-Tilaa taksi aina soittamalla, jos haluat säästää hinnassa hyvä siivun. Hyväksi pirssiyhtiöksi havaittu Taxi plus(+361 8888 000).
 -Yökylplylä bileitä kannattaa väijyä. Yhdet koettu ja meno aikalailla kohdallaan. Linkin takaa kuvia bailuista, joihin itsekkin osallistuin. Paikalle ajoissa ja mielellään vielä ennakkolipun kanssa, sillä jonotus on välttämätöntä.
-Suomen itsenäisyyspäivänä mahdollista mennä lähetystöön kinkereihin ja ottaa vähän takaisin sitä mitä vouti vei. Ilmoitus vain etukäteen ja homman pitäisi toimia.

Mitä jäi käteen? Plussaa ja miinusta
+Mahtavia kavereita. Sanotaan näin, että sama kaveripiiri on pysynyt koti oloissa suhteellisen muuttumattomana läpi vuosien eikä mitään suuria muutoksia sillä rintamalla ole tapahtunut ennenkuin nyt. Nimittäin viimeisen viiden kuukauden aikana kontakteja tuli reippaasti toista sataa, niistä tuttuja joiden kanssa turistiin useamminkin muutama kymmenen ja hyviä kavereita vajaa 10. Sosiaalinen elämä hyppäsi siis aivan toisiin sfääreihin koti-oloihin verrattuna.

+Kieli. Suomalaiset on niin takapajuista ja ujoa kansaa, että eihän täällä härmän lisäksi muuta haluta puhua. Rajojen ulkopuolella kuitenkin on pakko ja jos ei vielä ole oppinut tekemään virheitä kielessä kuten vähän muussakin elämässä, on vaihtoon lähtö hyvä tapa oppia. Ketään ei kiinnosta onko kielioppi oikein vai ei kunhan viesti menee perille. Myös hyvin ruosteinen saksankieleni sai kipinän ottaa parantuakseen kun kieltä kuuli paljon. Jos olisin käynyt kymmenen vuotta sitten Saksassa olisi motivaatio opiskella ollut huomattavasti suurempi.

+Kultturia. Ei vielä tietoa ketkä on kellontarkkaa porukkaa, ketä aika ei vaan kiinnosta, ketkä puhuvat hyvin englantia, ketkä ovat kovimpia panomiehiä, mitä on kansallinen sisäsiittoisuus ja luetaanko Unkarissa suomenkielisiä kirjoja? Matkaan lähtiessä kannattaa kerrata mitä oma maa pitää sisällään ja varastoida perustietoa aivolohkoihin, koska keskustelut uusien ihmisten kanssa alkavat lähes poikkeuksetta kulttuurisista eroista ja ominaispiirteistä.

+Hintataso. Onhan Budapest nyt aivan naurettavan hintaluokan paikka. Asuminen halpaa, ruoka halpaa ja ravintolat halpoja. Jos majoitut hostellissa, imuroit kaljaa 10 tuopin verran baareissa ja syöt ok safkan ulkona, kärsit yhdestä päivästä about 10 000 forinttia(33e). Tee safkat hostellissa, juo vähemmän ja selviät puolella.

+Ihmiset. Suomalaisissa ja unkarilaisissa on tiettyjä samoja piirteitä. Ollaan vähän melankolisia ja ei olla maailman avointa kansaa. Muutama tarina törkeistä Laszloista, mutta ainahan Joukossa jokunen Urpo on oltava. Mimmit erityisesti kesäaikaan laittavat niskanikamat koetukselle.

-Liikaa hyviä kavereita, liian halvoissa ravintoloissa, liian paljon=sisukset huutavat armoa&mieli huutaa LISSEEE!

 Guide to drink in Budapest


View Budapest in a larger map

Dodiih, blogia edes karvan verran seuranneet voivatkin nyt tehdä omat päätelmänsä kannattaako vaihtoon/reissuun lähteminen vai onko kivempi jumia vain tutun turvallisissa kotioloissa. Onko mitään järkeä irrotautua tästä perusturvallisuuden autuudesta vai voisiko matkoja tehdä mummolaa pidemmälle? Miettikää itse, niin teen minäkin ja seuraava reissu on jo kiikarissa. Köszönöm szepen és viszla!

Romania - Roadtrip in Transylvania

Targu Mures

Olemme suunnitteleet Romanian reissua jo pidemmän aikaa hollantilaisen ystäväni Peter Kruikin kanssa. Yhteisiä kokemuksia on niin Serbiasta kuin Slovakiastakin ja koska sävelemme soi niin kaunihisti yhteen jatkamme sarjaa Romaniaan sijoittuvalla roadtripillä. Reissuun valmistaudutaan poikkeuksellisen hyvin ja reittisuunnitelma, autonvaraus kuten myös pari ensimmäistä hostellivarausta tehdään etukäteen. Oheisesta kartasta voi tutkiskella suoritettua reittiä ja jutun lopusta tsekkailla videota reissusta.

Transylvania Roadmap(googlemaps)

To 15.12. Targu Mures, kotiruokaa ja ensipuraisu kulttuurin

Lennot Budapestistä Targu Murekseen pyörivät naurettavissa hinnoissa. Jos olisimme varanneet lennot muutamaa viikkoa ennen lähtöä, olisimme pulittaneet tiketeistä 10 egen verran, mutta koska olemme aivan normaalisti liikkeellä viime tinkaan, kärsimme lennosta 30e per nuppi. Junalipulla hintaa olisi ollut noin 40e ja matka-aika palttiarallaa 7-8h pidempi. Ensimmäinen kokemus Wizzairista ja hyvin tuntuu homma toimivan. Ei mitään ylimääräistä tuhnua kuten kahvitarjoilua tai matkalaukkuja ruumaan vaan rehdisti pelkkä lento sikamaisen pienellä jalkatilalla. Puntimpien jätkien kannattaakin varata paikat hätäuloskäyntien kohdalta niin voi hengittääkin lennon aikana.

Iltapäivä ja saavumme kohteeseen, Pete muovikasseineen ja minä punaisen Marlboro laukkuni kanssa. Olemme onnekkaita, että mukanamme on paikallinen mimmi nimeltä Antonia, joka nyt sattumoisin on meidän kanssa samoilla kursseilla ja menee sopivasti vielä samalla koneella kotiinsa. Kullanarvoista paikallisinfoa siis tarjolla. Kamat ja lössi Antonian ystävättären pirssiin ja menoksi.

Kotiruokaa parhaimmillaan

Laihoilla pojilla alkaa olla jo nälkä. Aamuinen pekonisetti ei valitettavasti riitä koko päiväksi ja Pete alkaakin nähdä jo pikku-ukkoja kun istahdamme Antonian kotona pöytään. Pöytä katetaan wursteilla, potuilla, pavuilla ja muilla kotitekoisilla herkuilla. Olo on kuin pikkupojilla, jotka päivän leikkien jälkeen palaavat äidin helmoihin päivälliselle. IhaNaisen ruokailun jälkeen muutamat hörpyt 35 vuotiasta palinkaa ja linnoitautuminen sohvalle kahvikupposen ääreen. Keskustelu pyörii niillä sekä näillä akseleilla ja puimme mm. Romanian presidentin viime aikaista ostosreissua, jonka aikana hän tokaisi ettei kenenkään pitäisi ostaa mitään mikä on peräisin Alankomaista(Suomen lisäksi ainut maa, joka vastusti Romanian liittymistä Schengen-sopimukseen). Safkan jälkeen nokka kohti hotellia, pieni sightsee touri ympäri Targu Muresta ja luonnollisesti ravintolakierros(safkalla ryyditettynä-->). Muutama miellyttävä kuppila vielä perään ja levyasentoon.

Pe 16.12 Hit the road Dacia - Sighisoara, Brasov!

Vituttaa herätä herätyskellon ääneen. Rakastan rauhaa ja levollista tunnelmaa eikä siihen todellakaan kuulu herätyskello tai 0700. Meikäläisen tulevaisuudessa perustamassa Anzi-valtiossa kaikki herätyskellot RÄJÄYTETÄÄN! Joka tapauksessa nautimme kokin meille tilauksesta valmistaman aamupalan ja hyppäämmme Antonian kyytiin, joka heittää meidät lentokentälle. Kiesin avaimet hanskaan välittäjältä ja Romanialaisen autoteollisuuden terävin kärki Dacia, uhkuu voimaansa, josta saa uutenakin maksaa huimat 8000e. WROOM! Hintaa pirssin vuokrauksella neljäksi päivää on 90e(plus 50e siitä, että palautamme eri kaupunkin mistä vuokraamme).

Ennen reissua on kuultu taas jos ja vaikka minkänäköistä tornaria siitä, että auto on yleisin kulkuväline heti hevosen jälkeen, mustalaiset vievät sukatkin jalasta ja isotkin autobahnat muistuttavat kinttupolkuja. No ei aivan nyt näinkään. Hevosia kyllä liikkuu teillä, teiden kunto on välillä mitä sattuu ja mustalaiset pyörivät siellä täällä, mutta kaikki tämä kuitenkin siedettävässä suhteessa. Liikenne ei ole läheskään niin kaoottiista mitä odotimme ja ajo luistaa koko reissun ajan moitteettomasti. Mustalaisista on sen verran sanottava, että jos on meillä koto-Suomessa yleisesti ottaen negatiivinen asenne heitä kohtaan niin niin on täälläkin. Kuulemmepahan myös reissun aikana vanhalta naiselta tokaisun "where is Hitler now when we need him?". Ja alta vähän mallia miten poliisi hoitaa hommat mustalaisopettajien kanssa.

Vaikka ilma on pilvisen sateinen, on silti miellyttävää painella pitkin baanoja, koska maisevat ovat a) erilaisia ja b) miellyttävää katseltavaa. Matkan ensimmäinen määränpää on Sighisoara. Tämä Unescon maailmanperintö listaltakin löytyvä keskiaikainen linnoitettu kaupunki ei hurmaa massiivisuudellaan, mutta vanhan pikkukaupungin fiiliksen voi aistia. Kävely hoodeilla, parit museot, linna ja DaciaTheDevilin nokka kohti Viscriä.

Matkalla Viscriin

Nyt päästään asiaan. Vaihdamme kestopäällysteen pienempään sivutiehen, missä haisee lanta ja jossa vauhti rajoittuu väkisin 30-40km/h tienoille kanojen, kuoppien, mutkien tai jonkun muun tuhnun takia. Tunnelma on kuitenkin kohdallaan. Autossa pauhaa jo toiseen kertaan Antonian antama mustalais-laikka, josta alkaa jo tarttua muutamia fraaseja puhekieleen. Duunaamme volyymin tappiin ja ihailemme pilvien välistä pilkottavaa aurinkoa, lammaslaumoja ja sikoja.

Saavumme Viscrin kylään ja kura lentää. Tarkoitus olisi käydä tsekkaamassa linnoitettu kirkko, mutta saavuttuamme paikalle huomaamme porttien olevan kiinni. Kosketus paikalliseen vanhaan rouvaan kutienkin saadaan hänen tarjotessa meille kutomiaan päähineit, sukkii yn. muit rättei ja lumppui. Taskusta polttaavat vaan 100 lein(1e=about 4 leitä) setelit sekä muutama pienempi banknote ja koska emme omaa vaihtorahaa, pystymme ostamaan vain yhden pipon(jonka Pete tietenkin haluaa). Viscri onkin tunnettu lähinnä käsintehdyistä tavaroistaan sekä kirkosta. Neuleita tarjonnut täti viittoi jotain, että jos haluamme vierailla kirkossa tarvitsemme avaimen kahvilasta, mutta kärsimättömiä kun olemme, luistamme tästä kohteesta. Seuraavana kartaltalta löytyvästä Daciasta ei ole paljon sanottavaa. Kaupasta sipsit haltuun ja kohti Rupiaa, Harmania sekä Brasovia. Kahdesta ensimmäisestä missaamme linnat koska toinen näyttää vain läjältä kiviä(Rupia) ja muutenkin on kiire jo seuraavaan paikkaan(Harman), jossa olemme kuitenkin sen verran myöhässä, että kirkko on jo kiinni. Kiitos.

Dacia

Rupia

Brasov. Piru notta ois menny aikaa taas tuntisotalla enemmän jos ei olisi luurissa ihmettä nimeltä gps. Suunnistaminen pimeässä, kohtuullisen vilkkaassa noin 300 000 asukkaan kaupungissa sujuu ilman yhtäkään ylimääräistä mutkaa ja simbsalabimbou olemme Kismet Dao hostellilla. Vaikuttaa, että olemme jossain persesilmässä kaukana ytimestä, mutta myöhemmin selviää, että olemme aivan huulilla. Hieno homma ja hollantilais-suomalainen konsertti "kuka helvetti kuorsaa niin kovasti" voi alkaa.

The Black Church

Yöelämä ja ravintolat. Kuulostaako jo tutulta elementiltä meikäläisen reissuilla? Tottakai kuulostaa vai mitä ajattelitte tehdä vieraassa kaupungissa yöllä? Kävely rantabulevardilla? Kiipeäminen vuorelle, josta harmaa karhut käyskentelevät alas yöaikaan vai kenties katsaus taide- ja kulttuuritarjontaan? No okei viimeiseen vaihtoehtoon otetaan pieni sipaisu ja nautimme joulun valoista sekä tsekkaamme Black Churchin. Pubeista hevidiggarin makuun voin suositella Music Pubia pääkavelykadulla sekä Rockstadtia Kismet Daon välittömästä läheisyydestä.

La 17.12 Sinaia, Rasnov ja viekää tuhkatki pesästä!

Peles

Aamu ja tyrkimme kamat kyytiin. Tarkoituksena on ahmia kaksi linnaa ja suunnata lopulta Sibiuhin yöksi. Ensimmäisenä naputtelemme koordinaateiksi Sinaian. Mutkaa mutkan perään ja nousuja pitkin vuoristoteitä. Saavuttuamme Sinaian on opastus linnalle luokkaa äärimmäisen kusinen. Autoillessamme ylös 7km pitkää serpenttiinitietä kyselemme toisiltamme kysymystä "kuka ääliö rakentaa linnan tänne?". Luntakin alkaa tuputtaa puolen välin tienoilla ja linja-autossa on tunnelmaa. Alkaa jo naurattaa kun loppua ei tunnu tulevan millään, mutta tuleehan se pirulainen sieltä. Mutta missä on linna? No se on kuulemma seittemän kilsaa alas päin ja täällä on vaan tämmönen hiihtokeskus. Oolsprait, pikavisiitti pienessä kirkossa ja takaisin alas.

Ymmärrys minkä takia ratsuväki on ollut pelottava elementti kentällä tuli selväksi. Kokoa nimittäin on.

Lyyti aloittaa jälleen kirjeensä rakkaalleen kun saavumme Peleș-linnan pihaan. Kyseessä ei ole niinkään sotilaskäyttöön suunniteltu linna vaan enemmänkin metsästysmaja ja loma-asunto. Kuvat puhukoon puolestaan ja matkalla autolle Pete ostaa lampaan-nahkan tulevaa playboy uraansa silmällä pitäen ja minä parin tossuja myöskin kategoriasta lammas. Kyseisen ostosreissun jälkeen vapautan itseni kuljettajan tehtävistä ja maallisesta mammonasta hävittämällä rahapussini. Tämän tietenkin huomaan vasta tunnin päästä tapahtumista kaivellessani lompsaa Rasnovin(linna pirun komealla paikalla) pihalla. Goodbye ajokortti, luottokortti ja kelan sairasvakuutus. Tarkoitus oli alunperin, että käymme tsekkaamassa myös niin sanotun Draculan linnan samana päivänä, mutta koska  Rasnovkin juuri sulki ovensa, voi Branin linnankin kuvitella tekevän niin. Yksi yö lisää Brasovissa siis. Ilta vierähtää Rockstadissa death ym. muun metallin parissa paikallisten bändien vetäessä laajan kattauksen covertavaraa. 4 litraa kaljaa 10 euron hintaan tuntuu myös sopuratkaisulta.

Rasnov

Su 18.12 Bran, Fagaras, Sibiu

Kruik uhkailee edellisenä iltana, että huomenna pirssi lähtee Kismet Daon pihasta 0800. Paskan Mariat ja kellon soidessa äijä heittää leijan kääntäen samalla kylkeä. 1130 ja revin Peten puoliväkisin punkasta ylös. Pikaiset aamutoimet ja kohti Branin linnaa. Keli hellii meitä ja saavumme yhteen turismin täytteisimmistä linnoista koko maassa. Markkinointi on siis tehnyt työnsä ja imee kaikki mahdolliset mehut Bram Stokerin Draculasta, joka sijoittuu tänne. Tsekkailut ympäriinsä ja kumit vasten tietä.

Näkymät Branin linnalta

Läpi kylien ja Fagaraksen käy tiemme, jossa yllättäen vierailemme linnassa. Illan päätepisteeksi valitsemme Sibiun, joka osoittautuu mukavaksi pikkukaupungiksi. Joulun huminat ovat ylimmillään ja niinkun nyt lähes kaikissa Romanian kaupungeissa/kylissä on jouluvaloja turkasen paljon. Ravintolapuolesta huomautus, että jokahinen, jossa käymme ovat jollain tavalla miellyttäviä. Kaikistä neljästä paikasta hohkaa rock. Aamuneljän aikaan molempien mahalaukut huutavat totaalista tyhjyyttään ja käytämmekin noin 45minuuttia avonaisen kaupan/mättöpaikan metsästykseen. Ensimmäistä kertaa tulee kebabrullan sisässä perunoita vastaan.

Ma 19.12 Cluj
Onneksi otin vielä illan viime metreillä muutaman viskipaukun kyytipojaksi niin tietää näin aamusellakin vielä mitä on nauttinut. Hitaus on hyve kun keräilemme itseämme pikkuhiljaa kohti autoa ja katsastamme päivän reittisuunnitelman. Autoilua on tuleva seuraavan kuuden tunnin ajan ja tiemme käy läpi länsi-Romanian karpaattien, läpi rupisten ja mutkaisten teiden kohti maan yhtä suurinta opiskelijakaupunkia, Cluj-Napocaa. Valitsemamme reitti tuntuu olevan maan rekkaliikenteen suosiossa kohdatessamme muutaman kilometrin jonon, joka onneksemme menee kuitenkin vastakkaiseen suuntaan.

Perille pääsemme noin klo 2000 tietämillä. Tankki täyteen löpöä, pikku putsailut ja kärry takaisin firmaan. Ensisilmäys kaupunkiin miellyttää jälleen ja oikeastaan olen näissä matkailuasioissa niin kaikki ruokainen, että valittamisen arvoisia kohteita on hyvin niukassa. Kaikista löytyy edes jotain hyvää, jos ei nähtävyyttä niin sitten joku mukava kuppila. Olemme kuitenkin nyt Peten kanssa risteyskohdassa. Miehellä on tiettyjä asioita hoidettavanaan ennen parin päivän päästä koittavaa kotiinpaluuta Amsterdamiin kun meikäläisellä taas on kytö vielä jäädä Clujiin pariksi päivää. Teemme päätöksen, että Pete lähtee yöjunalla himaan ja meitsi jää vielä Romaniaan.

Koditon lähdössä himaan Budapestiin

Kävelemme kohtia automaattia, koska raahahan tässä molemmat tarvitaan. Meikäläiseltä kun on kortti vielä kadoksissa niin tarvitsen pientä 150egen sponssia peteltä. Automaatilla odottaa kuitenkin yllätys - tilillä 5 euroa kyhnyräistä. No mitäs sit tehrärähän. Soittelen Suomeen ja tiedustelen pankkiasioita Peten rimpauttellessa Hollantiin josko joku siirtäisi paalua. Tunnin kikkailun jälkeen ystävämme Freek kaikessa ystävällisyydessään siirtää kahisevaa Kruikille, jota kautta myös meikäläisen parilla päivällä pidennetty loma jatkuu. Majoitun Retro Youth Hostelliin joka arvatenkin on kohtuullisen tyhjä tähän aikaan vuodesta. Muutaman tunnin kävely jouluvalojen täyttämässä Clujissa, Pete junaan ja Antti levyksi. 

Ti-Ke 20-21.12 Taksissa soi ja miks sulla on noin vähän tavaraa mukana?

Peter on helvetin mukava jätkä ja jutut menee yhteen saumattomasti, mutta välillä on mukava oleskella ihan vaan keskenäänkin. Heräillessäni puolenpäivän maissa, tunnelma hostellilla on kuollut, mutta rauhallinen. Nautin siitä. Hiljaa omassa vapaassa tahdissa pitkät kuumat suihkut ja kohti kyliä tsekkailemaan mitä kylä pitää sisällään.

Aurinko paistaa ja istahdan sisälle bluesin täytteiseen kahvilaan nauttien tuplaEsson ja punaisen Marlboron. Mieli lepää katsellessani vilinää lasin toisella puolella ja seuratessani ihmisten arkisia touhuja. Oma pyöräni polkee tänään sillä tahdilla kun huvittaa. Jos nukuttaa, nukun ja jos janottaa otan oluen. Äärettömän rentoa ja suuntaan postitoimiston pakettipalveluihin tarkoituksenani lähettää vuoden ainut joululahja. Rahaahan meikäläisellä on kaikkien pakollisten kulujen jälkeen tällä hetkellä käytettävissä 300-400 leitä(70-100e). Kädet siis ristiin halvan postipalvelun puolesta ja vienosti hymyilevä katse postin virkailijattareen. "80 lei till Finland". Oolsprait ei laitella sit paketteja, siivu olisi liian iso tästä budjetista. Hostellille ja päiväunien aika.

Ilta koittaa ja aloitan suunnistamiseni kohti ravintolaelämää. Ensimmäinen etappini on Insomnia, jossa vierailin jo eilenkin. Voin suositella erittäin lämpimästi kaikille Clujiin eksyville ja jos johonkin haluaa verratta, on Budapestiläisessä Szimpla Kertissä hiukan samaa tunnelmaa. Hyvää musaa, livebändejä, halpaa(1-1,50e) bisonshooffenia ja letkeää tunnelmaa. I'll love it. Opiskelijoita kaupungissa on vielä riittämiin ja tästä tietoisena käyn tarkaselemassa muutamat kampusten läheiset baarikadut. Pubeja/bilepaikkoja keskustan tuntumasta löytyy oikein sopiva määrä ja laatu miellyttää niin pienemmissä kuppiloissa kuin clubimaisemmissakin ympäristöissä.

0130 ja istuskelen viimeisenä asiakkaana Ce? pubissa. Nautiskelen parit viskit rauhalliseen tahtiin ja annan oman arvioni baarimestarin uudesta sieluntuotteesta. Hapahko maku ja peukku sinetöi mielipiteeni CockTailin laadusta. Kysyn parit menovinkit, saan kutsun huomiseen kuinka väännät blood maryn-tilaisuuteen ja nostan kytkintä. Pubit alkavat tältä illalta riittää joten siirryn opiskelijakerhoon nimeltä Janis. Pari jätkää nojailee pitkin seiniä, yksi heittää laattaa ja epätoivoisia iskuyrityksiä siellä täällä. Olen tullut kaltaisteni pariin ja tilaan oluen. Erona Budapestin opiskelijakinkereihin on se, että musiikkitarjonnasta vastaavat lähinnä rock ja pop artistit eivätkä mitkään goddamn DavidGuettat ja BitPullit. Hieno tunnelma ja siirryn pöytään jutustelemaan paikallisesta opiskelijakulttuurista. Juttu soljuu jägerihanan kanssa samaan tahtiin ja tovin jälkeen otamme taksin ja siirrymme kohti seuraavaa luolaa.

20 lein sisäänpääsy saa hymyn hyytymään hetkeksi huuliltani ja hukutan epätoivoni tanssilattialle robottimaisesti nytkyen, koittaen peitellä olemattomia tanssitaitojani. Ei onnistu ja ilmeisesti myös ystäväni huomaavat sen ja otamme jälleen pirssin allemme siirtyen kohti seuraavaa ravintolaa. Nyt saavumme mieleiseeni mestaan miljöön ollessa hiukka rupinen, pubimainen mutta suuremmassa mittakaavassa. Partaveitsillekkin löytyy oma tila. Jägereitä ja olutta aina viiteen asti kunnes unen tulo alkaa olla väistämätöntä.

Keskiviikko klo 1400 ja aika tulisesti marinoitu olo. Päivä menee lähinnä nukkuessa, baareissa chillaillessa(sisältäen blood mary presentaation) ja junaa odotellessa, joka lähtee kohti Budapestiä 0300 jotain. Hintaa tälle yhdensuuntaiselle ihmeelle kertyy 33e eli kohtuu kallista on. Rahat on laskettu pennilleen ja hypättyäni junaan plakkarissa ei ole minkäännäköistä juomista puhumattakaan syömisestä. Romanian rajatarkastajaa tuntuu ihmeen paljon kiinnostavan matkani tarkoitus ja koska kielelliset talenttimme eivät kohtaa käy äijä toisen passiPeten kaverikseen. "why are you here? why do you have only one bag? where you're going? have any other id?". Kerron matkani tarkoitukseksi ryyppyreissun, jonka sumuisimpana hetkenä hävitin lompsani ja loput tavaroistani joudun vaihtamaan kotipolttoiseen. Reppukin on täynnä viinaa. "Ok, nem problem and have a good journey."

Slovakia - Tuhannen linnan kautta

Pe 4.11. Bratislava&Den glider in, Suomi on uusi maailmanmestari!

Välillä ihan säälitti katsoa kodittomia vähäosaisia

Tämänkertainen eihän tässä oo taaskaan mitään sisältöä-turinointi sijoittuu Slovakiaan. Matkamme käy Bratislavaan, luostareihin ja paikkoihin, jossa epäilykset munuaiskaupoista heräävät. Joka tapauksessa valmistautuminen reissuun on tehty tällä kertaa viimosta piirtoa myöten päin persettä. Päätös Slovakiaan lähtemisestä lyötiin lukkoon edellisenä iltana ja kassit notkuen ryhmämme Daniel "Wilhelm" Tell, Peter KRUIK ja AbassimoSimo saapuu juna-asemalle hieman kukon laulun jälkeen.Tytöt suunnittelee reissuja pitkään ja arvostan erityisesti Peterin asennetta matkailuun, jolla kaikki tarvittava kulkee muovikassissa. Kaveri siis näyttää vähän kokoajan siltä, että on tulossa lähimarketistä piirakkaostoksilta ja näin turismin ydin pysyy hamaassa kaukaisuudessa aina siihen asti kunnes löydämme itsemme Bratislavan junasemalta karttaa ynnäilemästä. Tälläkin kertaa luurista löytyvä googlemaps pelastaa ja pyyhimme paperversiolla persehemme. Hyvästä suunnittelusta kertoo myös se, että meikäläisen kamera on kyllä mukana, mutta akku himassa. Aika sama ja tsekkaamme itsemme sisälle Blues-hostelliin.

Sininen kirkko Bratislavasta

Hostelissa olemme perillä iltakuuden korvilla. Tunnelma on jälleen kodikas ja viimeistään tässä vaiheessa reissua olen vakuuttunut siitä, etten ikinä enää tule asumaan hostellissa kun reissailen. Hiltonit ja bisnesneuvottelumatkat tottakai erikseen. Kamat koppeihin, pikasuihkut ja kohti yötä. Ensin etsimme tietenkin tasokkaan ravintolan, joka on tällä kertaa laivamiljööllä varustettu paikallismesta. Paikka on täynnä, mutta tungemme silti rohkeasti kohti tiskiä, jossa vähintään anteliaalla v-aukolla varustettu itä-euroopan helmi aloittaa jutustelun kanssamme. Emme siis kerkeä sanoa halaistua sanaa kun mimmit ovat ja krakassa kiinni. Toimii ja nyökkäilemme hyväksyvästi toisillemme. Safkatessamme huomaan lautasellani pari kappaletta minitomaatteja. Ilman suurempia maisteluita nakkaan toisen kokonaisena suuhuni ja kyyneleet poskillani ovat todellisuutta. Saatana miten tulista ei mitään järkeä! Herrasmiehenä syön kuitenkin vain toisen ja ojennan ystävällisesti toisen ystävälleni Peterille. Äijä ei todellakaan tiedä mitä on tulossa ja puraisee arkisesti isohkon lohkon tästä pienestä rakkauden kulkusesta. Naurua on tässä vaiheessa äärettömän vaikea pidätellä. Menee muutamia sekuntteja kunnes äijä sylkee koko satsin lautaselleen ja heittää loput tomaatista seinään. "Fick dich Antti, YOU NAZI!" Mahaan koskee niin pirusti kun saan privaattishown ja paalupaikan esityksetä "itkevä hollantilainen raivon vallassa".

"-Pete hei, kohta tulee tomaattia-Ei mitään väliä,
Berlusconi liukastu paskaan Kiinassa"

Ribsit naamaan ja menoksi. Mitä uutta voi itä-eurooppalaisista suurkaupunkien ravintoloista enää kertoa? Ei mitään. Erona Budapestiin on lähinnä se, että puitteet ovat karvan verran kusisemmat. Kierrämme siis vaistonvarassa keskustan tarjonnan läpi ja päädymme lopulta täyteen ahdettuun rokkikuppilaan nimeltä Rock OK. Miellyttävä kokemus ja hana solisee kauniisti hintaan 1,3e. Matkan varren juottoloista sen verran, että yhdessä tanssittiin hienoa suomalaista Åke Blomqvistin liidaamaa johdatus diskotanssiin-videota. Kaiken tämän jälkeen päädymme sopivasti marinoituna takaisin hostellille aikaan 0500.

La 5.11. George, to Banská Štiavnica bitte

Nitra

Hostellien uloskirjantumisajat on ahterista. Ahterin Kimmosta. Selviydymme kuitenkin hostellin aulaan klo 1000 ja aloitamme ynnäillyn siitä mitäs sitten tehdään. Pyörimme päämärättömästi ympäri nettiä kunnes pieni pääni sisältä löytyvä valo nimeltä järki ehdottaa ROADTRIPPIÄ! Nyökkäämme yhteisymmäryksen merkiksi ja alamme läpikäymään eri vuokrafirmoja. Peter osoittautuu toiminnan mieheksi ja muutaman puhelun jälkeen pirssi löytyy. Aulassa törmään Ameriiikan tuttuuni Georgeen, joka on liikenteessä keskenään vailla määränpäätä. Otamme äijän remmiin mukaan ja painelemme kohti vuokrafirmaa.

Jos haluaa selvitä halvalla niin menopeliksi harvemmin saa ässä mersua. Vuokrafirman täti ojentaakin meille avaimet kiesiin mallia Ford Fiesta. Piskuinen kärry tulille, tsekkaukset karttaan ja ensimmäiseksi maaliksi 80 kilmoterin päässä häämöttävä Nitra. Kyseessä on reipas 80 000 asukkaan kaupunki, jonka huomattavin nähtävyys on kaupungin ytimessä sijaitseva linna. Linnan sisältä löytyy katedraali, jonka suojissa käymme hetken rauhoittumassa, toivoen turhaan synninpäästöä. Mieli edelleen turmeltuna siirryymme tsekkailemaan näkymiä muureilta ja jos ei muuta niin ainakin ajatus lepää näissä maisemissa. Huokaan syvään, luon katseeni kaus ja sytytän punaisen marlboron. Aijai, aika jees reissata ja helvetin vapaa olo vaan viiletellä pitkin kyliä tietämättä mitään siitä mitä on tapahtuva. Suositellen lämpimästi kaikille, joilla päämääränä on matka. Myymälän kautta haneen ja vilautamme Fiestan perät Nitralle.

Näkymät Nitran linnalta

Stiavnica de los Banskas

Kello alkaa olla jo neljän korvilla ja pikkuhiljaa pitää siis löytää paikka, missä levyttää. Auto on niin perkeleen pieni koppi, että siirtymiset polvet suussa riittää ainakin meikäläiselle. Kartan lukijan asemassa aloitan kartan pyörittelyn ja lyhyen neuvottelun jälkeen otamme suunnaksi Banská Štiavnican. Matkaa on jälleen noin 80 kilometrin verran, mutta sapuskat on jossain ennen päämäärää vedettävä. Saavumme johonki pieneen kyläpahaseen, missä tietenkin sähkönsäästö on kaiken a ja o eikä katuvalojakaan näin ole. Pieni pitseria on kuitenkin päättänyt panostaa mainontaan ja näämme tienvarressa iloisesti vilkkuvan kyltin. Auto parkkiin ja jengi sisälle. Mukavan pieni paikka, jossa keski-ikäinen täti pyörittelee pitsoja muutaman egen hintaan. Passaa ja kakkarat naamaan oluen siivittämänä. Slovakiassa oluiden prosentit muuten merkataan vähintäänkin hämmentävästi. Pullojen kyljissä pyörii nimittäin aste lukemia kymmenen paremmalta puolelta ja esim. 12 astetta meinaa 5%. Enempiä infoja löytyy vaikkapa täältä.

Hyppy autoon ja viimeinen rypistys ennen kohdekaupunkia. Peter on hoitanut ajo hommat koko matkan ajan muun orkesterin keskittyessä oleellisempiin tehtäviin. Ja nyt muuten ajellaan tiellä, millä Kankkusenkin kanttia olisi testattu. Tie on aivan helvetin kiemurainen, kulkee jossain vuoristosolassa sekä menee vähän väliä ylös ja alas. Radiosta soi vanha tuttu ystävämme George, kun Peter vinguttaa mutkat suoriksi ja melkein tienylittävän peurapariskunnan kylkeen. Jousipyssy jäi himaa, muuten olisi seuraavan viikon safkapuoli ollut hanskassa. Puolisen tuntia serpentiiniteitä ja saapuminen kohteeseen.

Suuntaamme suorilla kohti vanhaa kaupunkia ja valintamme vakuuttaa tyylikkyydellään. Idyllinen vanha kaivoskaupunki omaa ainakin meikäläisen makuun miellyttävämmän tunnelman verrattuna Bratislavaan. Kaupunki on rakennettu muinoin romahtaneen tulivuoren päälle ja paikka onkin ollut tärkeä hopea malmi ja kulta esiintymiensä takia. Asukkaita tässä kylä pahasessa ei juuri 10 000 enempää ole, mutta silti hoodeilta löytyy kaksi linnaa. Parkkeeramme auton ytimeen ja metsästämme yöpaikaksi hostel Svaty Juraj:n. Joka jätkä on levytyttelyn kannalla ja parit tunnin kaunistavat otetaan.

Robin Hood ja Wilhelm Tell

Klo 2100 ja pakko nostaa perseet sängystä. Pari mukia mehua naamaan ja aloitamme suunnistamisen yöhön tiedustelemalla respan mimmiltä minne mennä. Keskustelemme tovin kaikista 180 linnasta, mitä Slovakiasta löytyy ja poikain kesken tuumailemme myös respan tytön omaavan vähintääkin kohtuullisen kokoiset linnat. Kiitos yläkertaan kaikista niistä hedelmistä, joilla olet meitä siunannut. Kuppilat kylällä ovat välittömän kävelyetäisyyden päässä hostellista. Tarkastamme muutaman niistä ynnä muutaman diskoteekin. Lämmintä tunnelmaa kunnes päästään itse asiaan saapuessamme teinidiskoon(UV-disko) #1. Pimut nojailee pöytiin ja ikähaarukka liikkuu välillä 16-18. Olo on vähän kuin länkkärillä Kiinassa ihmisten tullessa iholle kyselemään kuulumisia. Mikäs siinä, vaihdellaan ajatuksia ja otetaan kaljaa, sitähän tässä on jo monta kuukautta tehtykkin joten kuvio on tuttu. On aika illan voimailuosion ja säkin hakkauksen. Homma toimii siis niin, että kolikoita masiinaan ja tiukka tirpaisu about pään kokoiseen kuulaan. Peter ja Tell paukauttavat lähes yhtäläiset tulokset kunnes tulee meikäläisen vuoro korajata pohjatulos niin säälittävällä suorituksella, että legenda onnettomasta suomalaisesta kiertää vielä tänäkin päivänä kylän raitilla. Paskat siitä ja uuten paikkaan diskoilemaan.

Banska 

Tapaamme paikallisia machomiehiä pöytäfutiksen(joka muuten pitäisi saada useampaan ravintelliin Suomessakin) parissa ja lyömme tottakai vetoa siitä kuka on kuppilan herra, panoksena shotit vodkaa. Lähdemme haasteeseen joukkueella Ameriikan George ja minä. Vaikka olemme molemmat aivan persehestä tässä lajissa ottavat slovakipojat silti turpaan ja kovasti. Voittajina tietenkin sytytämme savukkeet ja jäämme odottelemaan paukkujamme. Pojat kaivelevat taskun pohjiaan hetken verran kunnes uskaltautuvat avaamaan suunsa:" could you pay the shots cause we have no money?" No voi herran pieksut. Minkä helvetin takia jannut haluavat ottaa vedon jos hilloa sen maksamiseen ei löydy? Annamme asian olla ja liikumme yhteisymmärryksessä vielä yhteen diskolaan. Kadulla muuten on menossa tässä vaiheessa vajaan kymmenen hengen streetfight ja myöhemmin kaikki baarit tyhjennetään tämän ilon seurauksena. Olemme päässeet illan tavoitetilaan ja vartalot alkavat tuntua yhä vain letkeämmiltä. Tanssilattia on siis ainut vaihtoehto ja villit, eroottisia(?!) sävyjä omaavat lanneliikkeet hallitsevat tilaa. 190cm pitkä Peter tanssi gorillan lailla puolitoistametrisen romanialaismimmin kanssa ja hetkeni naurun parissa ovat jälleen rajattomat. Mahtava meno ja bileet muuttuvat yhä tulisemmiksi kun Slovakian tuttavuudet ehdottavat reissua lähikylään vielä parempiin bileisiin. Mutta, missä on Wilhelm Tell? Ruotsin poikaa ei löydy mistään ja hänet on pakko jättää kyydistä pois. Aika hyvä homma sinäänsä sillä autossa on jo nyt 7 pojankloppia.

Ota nyt jo se kuva, vituttaa pitää näitä arskoja

Matka kohti "mihin helvettiin me ollaan menossa" alkaa. Siirtymiseen käytettävä aika on määrä olla parikymmentä minuuttia, mutta paskaahan ne pojat puhu. Ajamme pitkin pimeitä metsäteitä ja autossa vallitsee hiljaisuus, sillä kielelliset skilssimme eivät vaan kohtaa. Parinkymmenen minuutin jälkeen pysähdymme johonkin kyläpahaseen, jossa odottaa toinen auto. Tässä vaiheessa tunnelma muuttuu kutkuttavaksi kun porukkamme jaetaan kahteen autoon ja matka jatkuu erillään. Kuluu toiset parikymmentä minuuttia emmekä ole vieläkään perillä. Saatuani juuri kasaan viimeisen rukoukseni saavutamme viimein määränpäämme ja voi pojat kyllä on mahtava mesta! Ajoimme siis noin kolme varttia johonki kyläpahaseen, johonki äärettömän kusiseen juottolaan, jossa on kolme ihmistä. Huhhei pakko jatkaa vodkalla, että homma saadaan edes jotenkin raiteilleen. Menen tiskille, tilaan kolme olutta, kolme vodkaa, askin tupangeja, pari kolaa ja koko komeus kustantaa 8 euroa. No ei huono! Kello lyö siis neljän tienoilla ja tulkin välitysellä pyrimme saamaan jonkinlaista keskustelua aikaan siinä kohtalaisesti onnistuen. Paikallinen tatuoitu, kalju metalliseppä antaa hyväntahdon eleenään Suomipojalle kaulaketjun lahjaksi. Ystävällisiä eleitä siis ja pirssi takaisin hostellille saapuu kahdeksan maissa.

Su 6.11. "Open the door you fuckers!"

Banska Stiavnican vanha linna

Edellinen ilta vähän venähti joten vahinkoa otetaan takaisin ja uni maistuu aina yhteen asti. Kierros linnoilla, ruokailu ja starttaus takaisin kohti Bratislavaa. Tarkoituksena oli myös käydä tsekkaamassa kaivosmuseo, mutta jotenkin kuin vahingossa paikka menee kaikessa tohinassa ohi. Peter ajoi koko tulomatkan, joten on kohtuullista, että joku muukin yrittää ajella. Itse ajaisin erittäin mielelläni, mutta ajokortin jäätyä Budapestiin joudun kieltäytymään kunniasta. George hyppää rattiin, koska herralla Tell ei ole korttia. Ei ehkä paras valinta sillä rapakon takana autot tuppaavat olemaan ennimäkseen mallia automaatti ja mäkilähtö manuaaliversiolla vakuuttaa meidät niin hyvin, että Peter päättää hoitaa myös loppumatkan ajot. Ainiin ja Tellin edellisillan kohtalosta on vielä kerrottava sen verran, että mieshän lähetti sarjan vihaisia tekstiviestejä meille ja haukkui koko porukan pystyyn siitä, kun kukaan ei aukaise hänelle hostellihuoneen ovea ja hänet on jätetty ulkopuolelle porukasta. Haloo, jos äijää ei löydy mistään eikä vastaa puhelimeen puoleen tuntiin nii meillä ei todellakaan ole pienintäkään aikomusta jäädä kädet ristissä odottamaan milloin herra suvaitsee ilmoittaa sijainnistaan. Paska homma, mutta elä häviä porukasta tai opettele puhelimenkäyttöä.

Backstreet's back, ALLRIGHT! Record cuming soon.

Matka Bratislavaan sujuu rahallisissa tunnelmissa ja perille saavuttuamme majoittaudumme samaiseen Blues hostelliin, jossa olimme jo aijemminkin. Petitilanne on vähän heikko ja niin löydänkin itseni parisängystä Peterin kanssa. Homoilu on miesten hommaa, kierrokset pubeissa, jotka ammottavat näin sunnuntaisin tyhjyyttään ja lampaiden laskua.

Ma 7.11 Hävinnyt historia 

Nykypäivän historiaa

Lunchtime linnan välittömässä

Maanantai ja teemme sightsee-tourin ympäri Bratislavan keskustaa. Peruskaunista kaupunkitunnelmaa, mutta ei nyt mitään maata järisyttävän uutta enää. Linna on suoraan sanottuna pettymys ja odotin todellakin vähän enemmän kuin näkeväni korjaustöiden alla olevan linnan, joka on suurilta osin uudelleenrakennettu edellisellä vuosisadalla. Historian havina jää vain kaukaiseksi haaveksi ja jatkamme kaupunki kierrostamme pitkin kaupungin kapeita kujia, jotka on nähty hyvinkin pikaisesti. Reissun pituudeksi tänne tulevalle voin suositella yhtä päivää, sillä se todellakin on tarpeeksi jos haluaa vain nähdä keskustan ja "nähtävyydet" eikä pureutua syvemmälle esimerkiksi pubikulttuuriin. Kannattaa siis yhdistää vaikka Budapestin reissuun. Matkamme loppuosaan saadaan vielä karvan verran jännitystä kun junalle siirtyminen joudutaan tekemään juosten. Kevyesti minuuttia ennen lähtöä asemalla ja kaikki narut taas käsissä.