Romania - Roadtrip in Transylvania

Targu Mures

Olemme suunnitteleet Romanian reissua jo pidemmän aikaa hollantilaisen ystäväni Peter Kruikin kanssa. Yhteisiä kokemuksia on niin Serbiasta kuin Slovakiastakin ja koska sävelemme soi niin kaunihisti yhteen jatkamme sarjaa Romaniaan sijoittuvalla roadtripillä. Reissuun valmistaudutaan poikkeuksellisen hyvin ja reittisuunnitelma, autonvaraus kuten myös pari ensimmäistä hostellivarausta tehdään etukäteen. Oheisesta kartasta voi tutkiskella suoritettua reittiä ja jutun lopusta tsekkailla videota reissusta.

Transylvania Roadmap(googlemaps)

To 15.12. Targu Mures, kotiruokaa ja ensipuraisu kulttuurin

Lennot Budapestistä Targu Murekseen pyörivät naurettavissa hinnoissa. Jos olisimme varanneet lennot muutamaa viikkoa ennen lähtöä, olisimme pulittaneet tiketeistä 10 egen verran, mutta koska olemme aivan normaalisti liikkeellä viime tinkaan, kärsimme lennosta 30e per nuppi. Junalipulla hintaa olisi ollut noin 40e ja matka-aika palttiarallaa 7-8h pidempi. Ensimmäinen kokemus Wizzairista ja hyvin tuntuu homma toimivan. Ei mitään ylimääräistä tuhnua kuten kahvitarjoilua tai matkalaukkuja ruumaan vaan rehdisti pelkkä lento sikamaisen pienellä jalkatilalla. Puntimpien jätkien kannattaakin varata paikat hätäuloskäyntien kohdalta niin voi hengittääkin lennon aikana.

Iltapäivä ja saavumme kohteeseen, Pete muovikasseineen ja minä punaisen Marlboro laukkuni kanssa. Olemme onnekkaita, että mukanamme on paikallinen mimmi nimeltä Antonia, joka nyt sattumoisin on meidän kanssa samoilla kursseilla ja menee sopivasti vielä samalla koneella kotiinsa. Kullanarvoista paikallisinfoa siis tarjolla. Kamat ja lössi Antonian ystävättären pirssiin ja menoksi.

Kotiruokaa parhaimmillaan

Laihoilla pojilla alkaa olla jo nälkä. Aamuinen pekonisetti ei valitettavasti riitä koko päiväksi ja Pete alkaakin nähdä jo pikku-ukkoja kun istahdamme Antonian kotona pöytään. Pöytä katetaan wursteilla, potuilla, pavuilla ja muilla kotitekoisilla herkuilla. Olo on kuin pikkupojilla, jotka päivän leikkien jälkeen palaavat äidin helmoihin päivälliselle. IhaNaisen ruokailun jälkeen muutamat hörpyt 35 vuotiasta palinkaa ja linnoitautuminen sohvalle kahvikupposen ääreen. Keskustelu pyörii niillä sekä näillä akseleilla ja puimme mm. Romanian presidentin viime aikaista ostosreissua, jonka aikana hän tokaisi ettei kenenkään pitäisi ostaa mitään mikä on peräisin Alankomaista(Suomen lisäksi ainut maa, joka vastusti Romanian liittymistä Schengen-sopimukseen). Safkan jälkeen nokka kohti hotellia, pieni sightsee touri ympäri Targu Muresta ja luonnollisesti ravintolakierros(safkalla ryyditettynä-->). Muutama miellyttävä kuppila vielä perään ja levyasentoon.

Pe 16.12 Hit the road Dacia - Sighisoara, Brasov!

Vituttaa herätä herätyskellon ääneen. Rakastan rauhaa ja levollista tunnelmaa eikä siihen todellakaan kuulu herätyskello tai 0700. Meikäläisen tulevaisuudessa perustamassa Anzi-valtiossa kaikki herätyskellot RÄJÄYTETÄÄN! Joka tapauksessa nautimme kokin meille tilauksesta valmistaman aamupalan ja hyppäämmme Antonian kyytiin, joka heittää meidät lentokentälle. Kiesin avaimet hanskaan välittäjältä ja Romanialaisen autoteollisuuden terävin kärki Dacia, uhkuu voimaansa, josta saa uutenakin maksaa huimat 8000e. WROOM! Hintaa pirssin vuokrauksella neljäksi päivää on 90e(plus 50e siitä, että palautamme eri kaupunkin mistä vuokraamme).

Ennen reissua on kuultu taas jos ja vaikka minkänäköistä tornaria siitä, että auto on yleisin kulkuväline heti hevosen jälkeen, mustalaiset vievät sukatkin jalasta ja isotkin autobahnat muistuttavat kinttupolkuja. No ei aivan nyt näinkään. Hevosia kyllä liikkuu teillä, teiden kunto on välillä mitä sattuu ja mustalaiset pyörivät siellä täällä, mutta kaikki tämä kuitenkin siedettävässä suhteessa. Liikenne ei ole läheskään niin kaoottiista mitä odotimme ja ajo luistaa koko reissun ajan moitteettomasti. Mustalaisista on sen verran sanottava, että jos on meillä koto-Suomessa yleisesti ottaen negatiivinen asenne heitä kohtaan niin niin on täälläkin. Kuulemmepahan myös reissun aikana vanhalta naiselta tokaisun "where is Hitler now when we need him?". Ja alta vähän mallia miten poliisi hoitaa hommat mustalaisopettajien kanssa.

Vaikka ilma on pilvisen sateinen, on silti miellyttävää painella pitkin baanoja, koska maisevat ovat a) erilaisia ja b) miellyttävää katseltavaa. Matkan ensimmäinen määränpää on Sighisoara. Tämä Unescon maailmanperintö listaltakin löytyvä keskiaikainen linnoitettu kaupunki ei hurmaa massiivisuudellaan, mutta vanhan pikkukaupungin fiiliksen voi aistia. Kävely hoodeilla, parit museot, linna ja DaciaTheDevilin nokka kohti Viscriä.

Matkalla Viscriin

Nyt päästään asiaan. Vaihdamme kestopäällysteen pienempään sivutiehen, missä haisee lanta ja jossa vauhti rajoittuu väkisin 30-40km/h tienoille kanojen, kuoppien, mutkien tai jonkun muun tuhnun takia. Tunnelma on kuitenkin kohdallaan. Autossa pauhaa jo toiseen kertaan Antonian antama mustalais-laikka, josta alkaa jo tarttua muutamia fraaseja puhekieleen. Duunaamme volyymin tappiin ja ihailemme pilvien välistä pilkottavaa aurinkoa, lammaslaumoja ja sikoja.

Saavumme Viscrin kylään ja kura lentää. Tarkoitus olisi käydä tsekkaamassa linnoitettu kirkko, mutta saavuttuamme paikalle huomaamme porttien olevan kiinni. Kosketus paikalliseen vanhaan rouvaan kutienkin saadaan hänen tarjotessa meille kutomiaan päähineit, sukkii yn. muit rättei ja lumppui. Taskusta polttaavat vaan 100 lein(1e=about 4 leitä) setelit sekä muutama pienempi banknote ja koska emme omaa vaihtorahaa, pystymme ostamaan vain yhden pipon(jonka Pete tietenkin haluaa). Viscri onkin tunnettu lähinnä käsintehdyistä tavaroistaan sekä kirkosta. Neuleita tarjonnut täti viittoi jotain, että jos haluamme vierailla kirkossa tarvitsemme avaimen kahvilasta, mutta kärsimättömiä kun olemme, luistamme tästä kohteesta. Seuraavana kartaltalta löytyvästä Daciasta ei ole paljon sanottavaa. Kaupasta sipsit haltuun ja kohti Rupiaa, Harmania sekä Brasovia. Kahdesta ensimmäisestä missaamme linnat koska toinen näyttää vain läjältä kiviä(Rupia) ja muutenkin on kiire jo seuraavaan paikkaan(Harman), jossa olemme kuitenkin sen verran myöhässä, että kirkko on jo kiinni. Kiitos.

Dacia

Rupia

Brasov. Piru notta ois menny aikaa taas tuntisotalla enemmän jos ei olisi luurissa ihmettä nimeltä gps. Suunnistaminen pimeässä, kohtuullisen vilkkaassa noin 300 000 asukkaan kaupungissa sujuu ilman yhtäkään ylimääräistä mutkaa ja simbsalabimbou olemme Kismet Dao hostellilla. Vaikuttaa, että olemme jossain persesilmässä kaukana ytimestä, mutta myöhemmin selviää, että olemme aivan huulilla. Hieno homma ja hollantilais-suomalainen konsertti "kuka helvetti kuorsaa niin kovasti" voi alkaa.

The Black Church

Yöelämä ja ravintolat. Kuulostaako jo tutulta elementiltä meikäläisen reissuilla? Tottakai kuulostaa vai mitä ajattelitte tehdä vieraassa kaupungissa yöllä? Kävely rantabulevardilla? Kiipeäminen vuorelle, josta harmaa karhut käyskentelevät alas yöaikaan vai kenties katsaus taide- ja kulttuuritarjontaan? No okei viimeiseen vaihtoehtoon otetaan pieni sipaisu ja nautimme joulun valoista sekä tsekkaamme Black Churchin. Pubeista hevidiggarin makuun voin suositella Music Pubia pääkavelykadulla sekä Rockstadtia Kismet Daon välittömästä läheisyydestä.

La 17.12 Sinaia, Rasnov ja viekää tuhkatki pesästä!

Peles

Aamu ja tyrkimme kamat kyytiin. Tarkoituksena on ahmia kaksi linnaa ja suunnata lopulta Sibiuhin yöksi. Ensimmäisenä naputtelemme koordinaateiksi Sinaian. Mutkaa mutkan perään ja nousuja pitkin vuoristoteitä. Saavuttuamme Sinaian on opastus linnalle luokkaa äärimmäisen kusinen. Autoillessamme ylös 7km pitkää serpenttiinitietä kyselemme toisiltamme kysymystä "kuka ääliö rakentaa linnan tänne?". Luntakin alkaa tuputtaa puolen välin tienoilla ja linja-autossa on tunnelmaa. Alkaa jo naurattaa kun loppua ei tunnu tulevan millään, mutta tuleehan se pirulainen sieltä. Mutta missä on linna? No se on kuulemma seittemän kilsaa alas päin ja täällä on vaan tämmönen hiihtokeskus. Oolsprait, pikavisiitti pienessä kirkossa ja takaisin alas.

Ymmärrys minkä takia ratsuväki on ollut pelottava elementti kentällä tuli selväksi. Kokoa nimittäin on.

Lyyti aloittaa jälleen kirjeensä rakkaalleen kun saavumme Peleș-linnan pihaan. Kyseessä ei ole niinkään sotilaskäyttöön suunniteltu linna vaan enemmänkin metsästysmaja ja loma-asunto. Kuvat puhukoon puolestaan ja matkalla autolle Pete ostaa lampaan-nahkan tulevaa playboy uraansa silmällä pitäen ja minä parin tossuja myöskin kategoriasta lammas. Kyseisen ostosreissun jälkeen vapautan itseni kuljettajan tehtävistä ja maallisesta mammonasta hävittämällä rahapussini. Tämän tietenkin huomaan vasta tunnin päästä tapahtumista kaivellessani lompsaa Rasnovin(linna pirun komealla paikalla) pihalla. Goodbye ajokortti, luottokortti ja kelan sairasvakuutus. Tarkoitus oli alunperin, että käymme tsekkaamassa myös niin sanotun Draculan linnan samana päivänä, mutta koska  Rasnovkin juuri sulki ovensa, voi Branin linnankin kuvitella tekevän niin. Yksi yö lisää Brasovissa siis. Ilta vierähtää Rockstadissa death ym. muun metallin parissa paikallisten bändien vetäessä laajan kattauksen covertavaraa. 4 litraa kaljaa 10 euron hintaan tuntuu myös sopuratkaisulta.

Rasnov

Su 18.12 Bran, Fagaras, Sibiu

Kruik uhkailee edellisenä iltana, että huomenna pirssi lähtee Kismet Daon pihasta 0800. Paskan Mariat ja kellon soidessa äijä heittää leijan kääntäen samalla kylkeä. 1130 ja revin Peten puoliväkisin punkasta ylös. Pikaiset aamutoimet ja kohti Branin linnaa. Keli hellii meitä ja saavumme yhteen turismin täytteisimmistä linnoista koko maassa. Markkinointi on siis tehnyt työnsä ja imee kaikki mahdolliset mehut Bram Stokerin Draculasta, joka sijoittuu tänne. Tsekkailut ympäriinsä ja kumit vasten tietä.

Näkymät Branin linnalta

Läpi kylien ja Fagaraksen käy tiemme, jossa yllättäen vierailemme linnassa. Illan päätepisteeksi valitsemme Sibiun, joka osoittautuu mukavaksi pikkukaupungiksi. Joulun huminat ovat ylimmillään ja niinkun nyt lähes kaikissa Romanian kaupungeissa/kylissä on jouluvaloja turkasen paljon. Ravintolapuolesta huomautus, että jokahinen, jossa käymme ovat jollain tavalla miellyttäviä. Kaikistä neljästä paikasta hohkaa rock. Aamuneljän aikaan molempien mahalaukut huutavat totaalista tyhjyyttään ja käytämmekin noin 45minuuttia avonaisen kaupan/mättöpaikan metsästykseen. Ensimmäistä kertaa tulee kebabrullan sisässä perunoita vastaan.

Ma 19.12 Cluj
Onneksi otin vielä illan viime metreillä muutaman viskipaukun kyytipojaksi niin tietää näin aamusellakin vielä mitä on nauttinut. Hitaus on hyve kun keräilemme itseämme pikkuhiljaa kohti autoa ja katsastamme päivän reittisuunnitelman. Autoilua on tuleva seuraavan kuuden tunnin ajan ja tiemme käy läpi länsi-Romanian karpaattien, läpi rupisten ja mutkaisten teiden kohti maan yhtä suurinta opiskelijakaupunkia, Cluj-Napocaa. Valitsemamme reitti tuntuu olevan maan rekkaliikenteen suosiossa kohdatessamme muutaman kilometrin jonon, joka onneksemme menee kuitenkin vastakkaiseen suuntaan.

Perille pääsemme noin klo 2000 tietämillä. Tankki täyteen löpöä, pikku putsailut ja kärry takaisin firmaan. Ensisilmäys kaupunkiin miellyttää jälleen ja oikeastaan olen näissä matkailuasioissa niin kaikki ruokainen, että valittamisen arvoisia kohteita on hyvin niukassa. Kaikista löytyy edes jotain hyvää, jos ei nähtävyyttä niin sitten joku mukava kuppila. Olemme kuitenkin nyt Peten kanssa risteyskohdassa. Miehellä on tiettyjä asioita hoidettavanaan ennen parin päivän päästä koittavaa kotiinpaluuta Amsterdamiin kun meikäläisellä taas on kytö vielä jäädä Clujiin pariksi päivää. Teemme päätöksen, että Pete lähtee yöjunalla himaan ja meitsi jää vielä Romaniaan.

Koditon lähdössä himaan Budapestiin

Kävelemme kohtia automaattia, koska raahahan tässä molemmat tarvitaan. Meikäläiseltä kun on kortti vielä kadoksissa niin tarvitsen pientä 150egen sponssia peteltä. Automaatilla odottaa kuitenkin yllätys - tilillä 5 euroa kyhnyräistä. No mitäs sit tehrärähän. Soittelen Suomeen ja tiedustelen pankkiasioita Peten rimpauttellessa Hollantiin josko joku siirtäisi paalua. Tunnin kikkailun jälkeen ystävämme Freek kaikessa ystävällisyydessään siirtää kahisevaa Kruikille, jota kautta myös meikäläisen parilla päivällä pidennetty loma jatkuu. Majoitun Retro Youth Hostelliin joka arvatenkin on kohtuullisen tyhjä tähän aikaan vuodesta. Muutaman tunnin kävely jouluvalojen täyttämässä Clujissa, Pete junaan ja Antti levyksi. 

Ti-Ke 20-21.12 Taksissa soi ja miks sulla on noin vähän tavaraa mukana?

Peter on helvetin mukava jätkä ja jutut menee yhteen saumattomasti, mutta välillä on mukava oleskella ihan vaan keskenäänkin. Heräillessäni puolenpäivän maissa, tunnelma hostellilla on kuollut, mutta rauhallinen. Nautin siitä. Hiljaa omassa vapaassa tahdissa pitkät kuumat suihkut ja kohti kyliä tsekkailemaan mitä kylä pitää sisällään.

Aurinko paistaa ja istahdan sisälle bluesin täytteiseen kahvilaan nauttien tuplaEsson ja punaisen Marlboron. Mieli lepää katsellessani vilinää lasin toisella puolella ja seuratessani ihmisten arkisia touhuja. Oma pyöräni polkee tänään sillä tahdilla kun huvittaa. Jos nukuttaa, nukun ja jos janottaa otan oluen. Äärettömän rentoa ja suuntaan postitoimiston pakettipalveluihin tarkoituksenani lähettää vuoden ainut joululahja. Rahaahan meikäläisellä on kaikkien pakollisten kulujen jälkeen tällä hetkellä käytettävissä 300-400 leitä(70-100e). Kädet siis ristiin halvan postipalvelun puolesta ja vienosti hymyilevä katse postin virkailijattareen. "80 lei till Finland". Oolsprait ei laitella sit paketteja, siivu olisi liian iso tästä budjetista. Hostellille ja päiväunien aika.

Ilta koittaa ja aloitan suunnistamiseni kohti ravintolaelämää. Ensimmäinen etappini on Insomnia, jossa vierailin jo eilenkin. Voin suositella erittäin lämpimästi kaikille Clujiin eksyville ja jos johonkin haluaa verratta, on Budapestiläisessä Szimpla Kertissä hiukan samaa tunnelmaa. Hyvää musaa, livebändejä, halpaa(1-1,50e) bisonshooffenia ja letkeää tunnelmaa. I'll love it. Opiskelijoita kaupungissa on vielä riittämiin ja tästä tietoisena käyn tarkaselemassa muutamat kampusten läheiset baarikadut. Pubeja/bilepaikkoja keskustan tuntumasta löytyy oikein sopiva määrä ja laatu miellyttää niin pienemmissä kuppiloissa kuin clubimaisemmissakin ympäristöissä.

0130 ja istuskelen viimeisenä asiakkaana Ce? pubissa. Nautiskelen parit viskit rauhalliseen tahtiin ja annan oman arvioni baarimestarin uudesta sieluntuotteesta. Hapahko maku ja peukku sinetöi mielipiteeni CockTailin laadusta. Kysyn parit menovinkit, saan kutsun huomiseen kuinka väännät blood maryn-tilaisuuteen ja nostan kytkintä. Pubit alkavat tältä illalta riittää joten siirryn opiskelijakerhoon nimeltä Janis. Pari jätkää nojailee pitkin seiniä, yksi heittää laattaa ja epätoivoisia iskuyrityksiä siellä täällä. Olen tullut kaltaisteni pariin ja tilaan oluen. Erona Budapestin opiskelijakinkereihin on se, että musiikkitarjonnasta vastaavat lähinnä rock ja pop artistit eivätkä mitkään goddamn DavidGuettat ja BitPullit. Hieno tunnelma ja siirryn pöytään jutustelemaan paikallisesta opiskelijakulttuurista. Juttu soljuu jägerihanan kanssa samaan tahtiin ja tovin jälkeen otamme taksin ja siirrymme kohti seuraavaa luolaa.

20 lein sisäänpääsy saa hymyn hyytymään hetkeksi huuliltani ja hukutan epätoivoni tanssilattialle robottimaisesti nytkyen, koittaen peitellä olemattomia tanssitaitojani. Ei onnistu ja ilmeisesti myös ystäväni huomaavat sen ja otamme jälleen pirssin allemme siirtyen kohti seuraavaa ravintolaa. Nyt saavumme mieleiseeni mestaan miljöön ollessa hiukka rupinen, pubimainen mutta suuremmassa mittakaavassa. Partaveitsillekkin löytyy oma tila. Jägereitä ja olutta aina viiteen asti kunnes unen tulo alkaa olla väistämätöntä.

Keskiviikko klo 1400 ja aika tulisesti marinoitu olo. Päivä menee lähinnä nukkuessa, baareissa chillaillessa(sisältäen blood mary presentaation) ja junaa odotellessa, joka lähtee kohti Budapestiä 0300 jotain. Hintaa tälle yhdensuuntaiselle ihmeelle kertyy 33e eli kohtuu kallista on. Rahat on laskettu pennilleen ja hypättyäni junaan plakkarissa ei ole minkäännäköistä juomista puhumattakaan syömisestä. Romanian rajatarkastajaa tuntuu ihmeen paljon kiinnostavan matkani tarkoitus ja koska kielelliset talenttimme eivät kohtaa käy äijä toisen passiPeten kaverikseen. "why are you here? why do you have only one bag? where you're going? have any other id?". Kerron matkani tarkoitukseksi ryyppyreissun, jonka sumuisimpana hetkenä hävitin lompsani ja loput tavaroistani joudun vaihtamaan kotipolttoiseen. Reppukin on täynnä viinaa. "Ok, nem problem and have a good journey."